Olin eilen illalla laittanut kellon herättämään yhdeksältä jotta menisin aamulla salille. Ensinnäkään en herännyt kun kello soi ensimmäisen kerran, ja toisella kertaa jaksoin juuri ja juuri avata silmiäni sen verran että löysin puhelimen sammuttaakseni herätyksen. Pääsin kuitenkin kipuamaan ylös ja puolen tunnin lagaamisen jälkeen sain vaatteet päälle ja lähdettyä ulos lenkille. En yleensä uskalla lenkkeillä talvisin liukkauden takia ja kesäsin lenkkeilyintoa vähentää asfaltti. Hiekkateillä pystyn ongelmitta juokseen, mutta asfaltilla juostessa alkaa polveen sattua liikaa. Nyt kuitenkin tiet oli ihan hyvässä kunnossa, ja kun vauhdin piti maltillisena, ei ollut liukastumisvaaraakaan.
Tuohon polveen palaten.. Eli tosiaan mulla on ollut polven kanssa ongelmia sellaiset 5 vuotta, mutta ei ole mitään tietoa mistä ne ovat lähtösin. Oudointa kipeytymisessä on se, että se ei ole yhteydessä liikuntaan. Joskus polvi voi olla järjettömän kipeä vaikka en olisi liikkunut yhtään, eikä se aina kipeydy liikunnasta. Ratsastus ja laskettelu ovat tietysti melko huonoja lajeja polvivammaiselle, mutta ei voi mitään, mua ei saa pidettyä poissa hevosen selästä! Talvisin kipuja on enemmän, liekö sitten johtua pakkasesta vai mistä. Käytänkin aina - tai siis aina silloin kun muistan - ratsastaessa polvitukea ja olen opettajilleni/valmentajilleni kertonut asiasta. Ajoittain siis sekä tunneilla että valmennuksissa olen jättänyt jonkun tehtävän väliin antaakseni polven levätä, mutta tullut taas seuraavalla kierroksella mukaan. Onneksi kevään tullen kivut helpottavat.
Olin siis maanantaina magneettikuvissa, vihdoin ja viimein. Monta kertaa olen kyllä lääkärissä käynyt, mutta kukaan ei ole lähettänyt jatkotutkimuksiin koska "se on ihan kunnossa". Onko kunnossa oleva polvi sellainen, jolla välillä jopa käveleminen sattuu ihan hulluna? Magneettikuvista paljastui polvilumpiossa olevan jokin (jotain siansaksaa se nimi oli, eli ei pienintäkään hajua :D) ja sainkin sitten reeniohjelman sen korjaamiseksi ja lähetteen fysioterapeutille. Josko nyt tulisi kuntoon!
Eilen tosiaan oli hyppytunti ja ratsuna Konsta Konstikas, mun pienisuuri jättiläinen. Kyllä, erittäin kuvaava lempinimi. Ai että jos toi hevonen ois 20cm matalampi niin ostaisin sen samantien, on se vaan niin kiva <3 Eihän toi säkäkorkeus sinänsä haittaa kun tälleen satunnaisesti sillä menee, vaikkakin satulointi tuottaa vähän hankaluuksia..
Alkuverkassa tehtiin paljon siirtymisiä ja voltteja, että saatiin hevoset hereille. Konsta oli aluksi vähän jäykkä vasemmassa kierroksessa, mutta vertyi kyllä kivasti. Käyntiinsiirtymiset ja pysähdykset ravista onnistuivat kivasti, tosin itse meinasin jäädä nojaamaan taakse siirtymisten aikana. Toisella pitkällä sivulla piti sitten tehdä temponlisäys ravissa. Ensimmäisellä kerralla K ei kuunnellut pohjetta sitten yhtään, joten raipalla huomautin. Siihen piti tietenkin reagoida pukilla ja laukannostolla, no ainakin lähti eteenpäin!
Verkkojen jälkeen lähettiin ensin tekemään puomeilla tehtävää. Eli puomikasa, 3 laukkaa, puomikasa, 3 laukkaa ja vielä yksi puomikasa. Heppa ei ollut kyllä kunnolla pohkeen edessä, ja vaikka tolla onkin hirmuisen iso laukka, meinas väli jäädä pitkäksi.. Ei muuta kuin vain uudestaan niin monta kertaa että onnistui! Tän jälkeen puomikasojen tilalle tuli esteet: ristikko, okseri ja pysty. Konstaa sai ratsastaa aika paljon eteen ettei se hiipunut. Voisin ehkä ens kerralla koittaa, miten se menee jos laitan kannukset.
Tuon linjan jälkeen hypättiin yksi pysty vastakaartotiellä ja sitten linja uudestaan toisesta suunnasta. Itse olen suhteellisen tyytyväinen tuntiin, joskin olisin voinut ratsastaa hepsun vähän reippaammaksi alusta alkaen. Loppuraveissa sillä kyllä riitti energiaa liikkua, mutta sain ylimääräiset pukit estettyä pyörittämällä K:ta ahkerasti volteilla.
Nämä alla olevat kuvat on otettu eräältä aikaisemmalta estetunnilta viime syksynä. Ensi viikosta lähtien alan kuitenkin saada tuoreita ratsastuskuvia, kun Matskusta tulee mun hovikuvaaja!
 |
| en mä toki yhtään pieni tuolla ole.. |
Sunnuntain kisailutkaan eivät ihan putkeen menneet. Verkassa Paavo oli vähän hidas pohkeelle, enkä sitten saanut sitä radallakaan oikein etenemään. Kolme ensimmäistä estettä meni ihan kivasti, vaikka ykkösellä ajauduttiinkin ihan toiseen reunaan. Sen jälkeen tuli kokorataleikkaalinjalla 2 okseria, välissä kolme laukkaa. Ensimmäiselle okserille kiellettiin riittävän monta kertaa hylkyyn ja kun siitä päästiin yli, tuli toiselle okserille kielto. Kolmannella yrityksellä yli ja sitten seuraavallekin esteelle vielä kielto. Tässä vaiheessa olin niin kiukkuinen ja väsynyt, että olisi mieli tehnyt vain häipyä talliin. Ratsastin kuitenkin radan loppuun enemmän tai vähemmän tyylikkäästi. Kyseessä kun olivat tallin omat kisat, radan sai jatkaa loppuun vielä hylkäyksen jälkeenkin.
Kolme viimeistä estettä menivät sitten taas ihan hyvin, tuo keskikohta oli vaan kauheen hankala jostain syystä. Radasta on kyllä video, mutta sensuroin sitä vähän ennen tänne laittamista. Ei muuten, mutta kun siinä menee yli minuutti siihen ettei hevonen halua mennä lähellekään estettä, niin vähän pätkäisen sitä.
 |
| mitä tälle laadulle tapahtu!? |
