Byebye Ewwi!

Sinne se Elli on nyt sitten häipynyt, kauas kauas Ranskaan, pitkäksi aikaa. Tai kyllähän se tulee jo jouluna tänne taas, samoin ensi kesänä, mutta seuraavat 3 vuotta sen koti on kuitenkin tuolla keski-Euroopan puolella. Niin outoa, kun ei voi enää soitella toiselle ihan vain huvin vuoksi (tai voi, mutta se vain maksaa ihan pirusti) tai pyytää toista pikavisiitille tallimatkalla. Ihan kunnolla en edes vielä tajua että nyt se sitten on siellä..

Enkä edes tiedä päästäänkö Ellin kanssa näkeen toisiamme joulunakaan, kun tosiaan lähdetään Aarnen kanssa Thaimaahan kahdeksi viikoksi joululomalla! Mulla on ihan kauhee matkakuume ollut jo jonkin aikaa, ja tässä parisen viikkoa sit löydettiin halvat lennot, joten 16.12. sitten heti aamulla nokka kohti Hua Hinia! Pitää lähteä yöllä jo puoli kolmen aikaan yöllä kohti lentokenttää, koska lento lähtee Helsingistä puoli 8 aamulla. Sieltä sitten Pariisin ja Kuala Lumpurin kautta Bangkokiin. Oon suurin piirtein jo suunnitellut, että mitä minäkin päivänä tehdään ja missä milloinkin syödään, vaikka matkaan on vielä monta kuukautta aikaa :D

Tiistaina pääsin pitkästä aikaa Wilmalla tunnille, se kun oli tuossa saikulla keväällä. Mentiin ihan ympyrällä lyhennyksiä ravissa ja laukassa. Alkutunnista Wilma oli aika jäykkä ja vähän hidas pohkeelle, enkä itse yhtään parantanut asiaa sillä että olin ihan hukassa neidin selässä. Niin pitkään oon mennyt Coralla kaikki koulutunnit, että oli vaikea sopeutua toisen hevosen askeleisiin ja tapoihin. Vaikka kyseessä olikin Wilma, jolla kuitenkin olen ratsastanut paaaljon. Laukkojen jälkeen W alkoi vertyä ja liikkua tosi kivasti, mutta valitettavasti kuvia on vain alkutunnista.
Tultiin siis aina yksi kerrallaan pääty-ympyrälle, niin että ensin tehtiin ympyrä ihan perulaukassa ja sen jälkeen toinen, mutta nyt ympyrän toisella kolmanneksella piti laukkaa koota ja lyhentää. Tehtiin tuota lyhennystä ensin ravissa että saadaan siinä hevoset toimimaan, ja vasta sitten laukassa.
Ekalla kierroksella käytin liian vähän omia vatsalihaksia ja liikaa kättä, joten Wilma viipotti vähän miten sattui tuon lyhennyspätkän. Tässä se taas huomattiin, keskivartalon lihakset on tosi tärkeät ratsastaessa. Toisella yrityksellä keskityin sitten vatsalihaksiin ja sainkin tosi kivasti lyhennettyä.
Tunnista jäi tosi hyvät fiilikset, Wilma oli aivan ihana <3

ilmelaji.. taisin keskittyä enemmän poseeraamiseen kuin ratsastukseen

ufoponi

Kirjoituksiinkin on enää vain muutama viikko jäljellä, ja mun lukemisinto on suoraan sanoen olematon. Pitäisi koittaa jaksaa opiskella vielä edes vähän, etenkään kun enkku eikä matikka kumpikaan ole niitä mun vahvoja aineita. Täytyy vain toivoa että enkussa kuuntelu onnistuisi, se määrittää niin paljon..

Ylihuomenna on sitten kauden ensimmäiset, ja samalla mun ja Hillan toiset yhteiset kisat. Menen siis sekä Hillalla että Paavolla 80cm. Ensin tarkoitus oli mennä Coralla, mutta sen tilallle vaihtuikin sitten Paavo. Saa nähdä miten rata sen kanssa sitten menee, kun vähään aikaan en oo sen selkään kiivennytkään :D

Hilla.. Vai Cora.. Vai Hilla sittenkin?

Nyt on koulu alkanut jo "kunnolla" - tai no, niin kunnolla kuin se mulla voi alkaa. Koulussa oon kolmena päivänä viikossa tunnin verran enkun kertauskurssilla ja kahtena päivänä viikossa musikaalikurssilla. Eli keskiviikot ja perjantait on mulla vapaita, kelpaa kyllä. Noiden kurssien lisäksi on vielä mediadiplomin teko (pitäisi olla lokakuussa valmis, enkä vielä tiedä edes aihetta) ja verkkosivutuotannon kurssi. Jälkimmäisen teen itsenäisesti, eli toisin sanoen teen yhden kotisivuston ja that's it, ei kovin haastavaa. Onhan sit tietysti myös kirjoituksiin lukua, mutta se on taas vähän jäänyt...

Tiistaina oli vaihteeksi vuorossa estetunti. Olin ihan 100% varma että menen taas Coralla, joten yllätys ei ollut suuri lukiessani listasta sen nimen. Tallikaverit muistaa varmaan, kuinka ennen tuntia olin ihan paniikissa ja varma että se otus tappaa mut tunnin aikana montamonta kertaa. Yksi syy miksen tykkää tammasta erityisemmin, liittyy sen kokoon. Ensinnäkään en yllä kunnolla harjaamaan ja varustamaan sitä, kun itse olen tällainen tappi. Puhumattakaan siitä kuinka pikkuinen olen sen jykevässä selässä. Toinen syy on se, että se on ihan liian vahva mulle. Jopa ihan tavallisilla koulutunneilla tuntuu välillä että Cora tekee ihan mitä vain haluaa samalla kun mä roikun epätoivosesti selässä. Kyllä me ollaan kaikki tehtävät saatu tehtyä, mutta silti on sellainen tunne että yhteistyö ei kuitenkaan pelaa eikä hevonen ole kunnolla hallinnassa.
En  siis ollut millään lailla iloinen taluttaessani hevosta maneesiin. Alkuverkka meni ihan ookoosti, vaikka C oli vähän hidas pohkeelle. Tunnin rata oli aika yksinkertainen: ensin keskihalkaisijalla pysty, neljä laukka-askelta ja okseri, jonka jälkeen käännettiin kaarevalla tiellä vasemmalle, hypättiin pysty (suunta vaihtui) ja jatkettiin lyhyelle sivulle. Sitten vielä uudestaan tuo alun linja, mutta nyt toisesta suunnasta, eli ensin okseri ja sitten pysty.
Ensiksi tultiin vain tuota linjaa, ja Cora oli jopa vähän hidas, koska en tiukan kaarteen jälkeen ratsastanut eteen. Kun sitten alettiin oikeasti hyppään, Corakin heräsi ja paljastui oikeasti ihan superkivaksi! Hassua, koska aattelin että esteillä se ainakin kuskais mua ihan 6-0, mutta ei, se oli ihan huippu! Ensimmäinen kerta kun oikeasti tykkäsin ratsastaa sillä, vaikka koko kesänä en oo oikeastaan muilla mennytkään. Toi rata oli lopussa about 80cm, ja C meni tosi kivasti, vaikka aika reilusti sai pidätteitä tehdä.
Nyt mulla onkin sitten ongelma. Kuten jo aiemmin kerroin, hain Hillalla siihen Katin estevalmennukseen. Nyt loppuviikosta olen alkanut miettiä, että teinköhän sittenkään oikean valinnan, koska Cora paljastui niin mukavaksi. Olisko mun sittenkin pitänyt laittaa molemmat noista tammoista vaihtoehdoiksi..

Keskiviikkona olin pitkästä aikaa nuortsissa, ja tykkäsin kyllä olla. Sieltä jatkettiin vielä Aarnen kanssa Riikalle, jossa suunniteltiin vähän Ellin läksiäisiä. Torstain tapahtumista mulla ei ole mitään muistikuvaa. Perjantaina kävin koulussa tekemässä enkun kuuntelun, joka oli sama kuin kevään ylppäreissä. Monivalinnoista tuli 38/60p, ei varmaan oo koskaan aiemmin menny noin hyvin :D Avot menikin sit aika huonosti, mut niiden tulokset saadaan joskus ens viikolla.

Perjantaina lähettiinkin sitten viettään kotailtaa Torpalle Riikan, Jaken, Elli, Aarnen ja Matleenan kanssa. Mukana oli paljon ruokaa, ja loppujen lopuksi sitä jäikin sitten yli. Oli tositosi kiva ilta, syötiin, juteltiin ja pidettiin hauskaa. :)

papupekonikääryleet <3

Tänään sitten vietetään Ellin "virallisia" läksiäisiä, mennään New Yorkiin syömään, ja ehkä jatketaan siitä jonnekin, saa nähdä. :)

Kesän viimeinen valmennus

.. Oli tosiaan jo 9.8., eli reilu viikko sitten, mutta sain vasta nyt kuvia, joten tekstikin tulee vasta nyt. Kesän viimeisessä valkassa tosiaan meillä oli rataharjoitus, esteet oli suunnilleen 80-95cm. Verkka saatiin tehdä suhteellisen itsenäisesti, tietysti aina Kati heitteli kommentteja ja ohjeita väliin. Hilla vähän jännitti maneesia, eikä oikein keskittynyt varsinkaan alussa yhtään mun apuihin. Kaikkea piti tuijotella ja vähän mulkoillakin, erityisen hurjia olivat numeroämpärit esteiden vierellä!
Alkuverkan jälkeen tehtiin muutamia verkkahyppyjä tuolle 1. esteelle, ensin ristikkona ja sitten pystynä. Seuraavaks reenattiin vähän tuota musta pysty - punainen pysty -linjaa (eli esteet 7. ja 8.). Tää tuotti tosi paljon vaikeuksia meille, olin ite liikaa kaulalla tolle ekalle esteelle ja sit tulikin vaikeuksia kääntää jälkimmäiselle. Joko mentiin ohi tai sitten tultiin ihan ihmeellisellä tiellä ja vielä ihmeellisemmällä hypyllä esteen yli. Saatiin loppujen lopuks kuitenkin yksi ihan kelvollinen hyppy.
 Ennen itse rataa taidettiin ottaa tuota sarjaestettä (nro. 6/10) ja mustaa pystyä (11.) muutaman kerran, mikäli muistan oikein. Tää tais mennä ihan hyvin, vaikka ei saatukaan taas paikkoja ihan sopimaan. Rataa varten tätä väliä sit vähän pidennettiin hevosille, onneksi.

koittakaa saada jotain selvää :D

Alkuvalmennuksessa mulla oli kannukset jalassa, mutta otin ne sit pois jossain välissä kun Hilla kävi tosi kuumana, enkä saanu oikein pideltyä sitä. No, tuo alkurata menikin sitten siihen, että saadaan ratatempo kuntoon, tultiin ihan alitemmossa ensimmäiset esteet. Ykköselle ihan ok tie, laukka kuitenkin vaihtui hyvin, mikä oli positiivista. Kakkonen ja kolmonen ihan hyvin kans, vaikka jälkimmäiselle tulikin iiso hyppy. Pääsin kuitenkin silti ratsastaan Hillan hyvin kulmaan ennen tuota pysty - okseri -linjaa. Okserille lähdettiin vähän kaukaa, mutta hyvin päästiin yli. Sarjan ekalle osalle tultiin aika huonosti, jolloin b-osalle tehtiin vähän liioitellun iso hyppy, jotta päästään puhtaasti yli.
Sarjan jälkeen H jäi vähän hitaaksi, ja ratsastin ihan vaistomaisesti eteenpäin, vaikken varsinaisesti edes tajunnut asiaa. Ennen tuota vaikeaa linjaa purin hammasta ja päätin että nyt tullaan se kunnolla. Esteet 7., 8. ja 9. oli siis lyhyillä väleillä, ja käännökset melko tiukkoja. H sai pikaiset kehut, kun malttoi kuunnella esteiden välissä ja päästiin siististi yli. Tällä kertaa sarjalle tuli parempi tie, myös viimeinen este sujui hyvin.
Puhdas rata siis tosiaan tehtiin, mitä nyt muutamia tyylivirheitä oli matkassa (mm. sarjan jälkimmäinen osa) ratsastajan osalta, mutta Hilla oli hienoin <3

Nyt on tämä valmennuskausi ohi, ja uusiin alkoikin haku tuossa viime viikolla. Tulee varmasti monille erittäin suurena yllätyksenä, kun kerron hakeneeni taas Hillalla estevalmennukseen :D Kauden ensimmäiset kisatkin ovat jo parin viikon päästä, eli 1.9.

kuvakooste sarjan epäonnistuneelta hypyiltä

Kiitos Helille kuvista! :)

Ensimmäiset kuvat uudella kameralla!

Käytiin siis sunnuntaina Aarnen kanssa vähän kuvailemassa, tässä muutamia otoksia. Nyt nokka kohti tallia, palaan ehkä illalla vielä kirjoittelemaan! :)

Uusi perheenjäsen!

Uusin perheenjäsen kotioitui (onpa tyhmä sana kirjoittaa!) eilen, vihdoin ja viimein! Suurin osa tämän jo varmaan arvaakin, eli uusi kamera <3 Uutta kameraahan tuon entisen tilalle oon himoinnut jo alkuvuodesta, uudesta putkesta puhumattakaan, mutta ei ole ollut tarvetta hankkia kun vanha runko on ollut niin hyvä. Nyt kun se sitten siirtyi Emmille, oli uuden kameran hankinta edessä. Muutaman päivän ajan tutkin netistä tietoa eri vaihtoehdoista, hintakin tietysti ratkaisee näin opiskelijabudjetilla, vaikka kesätöistä sainkin hyvän palkan. Vaihtoehtoja oli alunperin suunnilleen kymmenen, mutta sitten rajasin ne kolmeen parhaaseen. Merkki oli selvä, en edes harkinnut muita kuin Canonin kameroita. Nikoneillakin olen jonkin verran kuvannut, mutta ne eivät ole ikinä tuntuneet mun käteen sopivilta. Mun mielestä on turha väitellä, onko Nikon vai Canon parempi, mallihan tietysti sen ratkaisee, mutta toiselle ihmiselle sopii toinen ja toiselle toinen. Ei siis kannata luottaa liikaa muiden mielipiteisiin, vaan kokeilla erilaisia kameroita (paras tapa on, jos saa lainata kavereilta eri merkkisiä) ja päättää mikä tuntuu itselleen sopivimmalta. Itellänihän on tosiaan ollut 2 Olympuksen, yksi Sonyn ja 2 Canonin kameraa (sekä kuvannut kaverin Nikonilla), ja pakko sanoa että noi jälkimmäiset on ollut parhaita mun käsiin. Oho, nyt vähän eksyttiin kyllä aiheesta :D Joka tapauksessa, mulla oli vaihtoehtoina nämä kolme pakettia:
- Canon EOS 700D + 18-55 IS STM
- Canon EOS 700D + 18-135 IS STM
- Canon EOS 60D + 18-135 IS

Ratkaisuun vaikutti sekä hinta, että kameroiden (ja objektiivien) ominaisuudet. Ensimmäisenä suljin pois tuon Canon EOS 700D + 18-55 IS STM, koska kittiputkelle mulla ei ole tarvetta ja oon jo pidemmän aikaa haaveillu tuosta 18-135mm putkesta. Noista kahdesta jäljelle jäävästä arvoin aika kauan, että kumman sitten oikeasti haluaisin. Lopulta mun uudeksi rakkaudeksi päätyi tuo Canon EOS 60D + 18-135 IS. Hinnaltaan se oli halvempi, mikä tietysti merkkaa mulle paljon näin opiskelijana, mutta lisäksi mua vähän vierastutti tuo kosketusnäyttöominaisuus. Mukana hankittiin sitten uusi, 16GB:n muistikortti, ja saatiin ilmaiseksi tuollainen 'Parempia kuvia Canon EOS -järjestelmäkameralla' -kirja.

Uskon että mun valinta osui oikeaan, ja että tuo paketti on juuri oikea mulle. Vielä en ole päässyt tuota testailemaan, akku on parhaillaan latautumassa, mutta heti kunhan saan tuon uutuuden käyttööni, laittelen kuvia tännekin!

Ja taas kipeenä

Viimeiseen neljään vuoteen en ole kertaakaan ollut kunnolla kipeänä, nyt tää flunssa on jo toinen tän kesän aikana. Ei kivaa. Torstaina ja etenkin perjantaina olin ihan kuollut, nyt olo muuten parempi, mutta ääntä ei lähde (tai jos lähteekin, se on epämääräistä kähisemistä). Tää viimeinen lomaviikko on hujahtanut ihan hurjaa vauhtia, enkä koneellakaan ole pahemmin ehtinyt olla, vaikka erityisempää tekemistä ei ole :D

Sunnuntaina tosiaan juhlittiin siskoni Emmin rippijuhlia. Mun entinen kamerahan meni sitten sille lahjana, joten nyt oon kameraton jonkin aikaa (sniff! :'(). Joka tapauksessa, juhlat meni hyvin, vaikka raskastakin oli. Tuon sunnuntain kuvailin vielä tuolla kamerallani (joka siis oli se Canon EOS 500D, jos joku haluaa tietää), että saadaan juhlista kuvia. Kirkossakin rippijuhlalaiset esiintyivät hienosti, vaikkakin mulla meinasi mennä hermo erääseen naiseen, joka lauloi kovaa ja korkealta - ja koko ajan väärässä tahdissa! Teki mieli mennä sanomaan hänelle asiasta, mutta päätin ettei se ehkä olisi suotavaa, hyvä niin. Lisäksi ehtoolliselta poistuessa meinasi tulla ongelma, kun mekkoni helma oli tarttunut kengän korkoon kiinni. Onneksi asiasta huomautettiin ennen kuin ehdin nousta, muuten olisin tyylikkäästi heittänyt ympäri keskellä kirkkoa..

kakkupöytä, oli tosiaan tarjolla 3. erilaista kakkua :D

vieraskirja

emmi vasemmalla, minä oikealla

Maanantaina eikä tiistaina tapahtunut mitään ihmeellistä, ainakaan sellaista mitä muistaisin :D Tiistaina oli tietty ratsastus, menin taas vaihteeksi Coralla koulua. Alkutunnista tehtiin väistöjä sekä käynnissä että ravissa ja lopputunnista vähän laukanlyhennystehtävää. Käynnissä väistöt sujui, ravissa joko tahti lössähti tai sitten Cora puski lapa edelle uraa kohti (väistettiin siis keskihalkaisijalta uralle). Sain myös huomautusta siitä, että mulla on toinen kylki, ei väistönpuoleinen, vaan se toinen, aina väistöjen aikana ihan rutussa, vaikka muuten yläkroppa on hyvässä linjassa väistön suhteen. En ole ikinä itse huomannut tätä ongelmaa, on mulle taidettu joskus tästä ehkä huomauttaakin, mutta mitään muistikuvaa siitä ei ole.. Joka tapauksessa, sitten kun oikeasti istuin suorassa, tuntui kuin oisin maannu ihan sillä väistön puoleisella kyljellä :D Mutta kyllä Corasta huomasi heti, miten paljon istunta vaikuttaa. Väistöt meinaan alkoi heti sujua paremmin kun istuin suorassa, se hevonen on niin pirun herkkä istunnalle. No, hyvä sinänsä.
Lopputunnista sitten tehtiin erästä laukkatehtävää vasemmassa kierroksessa. Ensin tehtiin peruslaukassa pääty-ympyrä, sitten jatkettiin uraa pitkin ja about puolessa välissä kenttää käännettiin voltille, jossa laukkaa piti lyhentää. Voltin jälkeen paluu taas peruslaukkaa ja uraa seuraten pitkän sivun loppuun. Tää tehtävä ei oikein sujunut, en saanut Coraa lyhentämään tarpeeksi ja käytin liikaa sisäohjaa. Kuitenkin saatiin loppujen lopuksi ihan tyydyttävä voltti monenmonen yrityksen jälkeen ja päästiin lopetteleen tunti.

Keskiviikkona näin ensin ihanaa Liinaa, käytiin syömässä American Dinerissa, jonka jälkeen suunnattiin Lidliin hakemaan vähän jälkkäriä ja sieltä Liinalle. Annukin päätyi sinne, ja pelailtiin siinä sitten ja syötiin jäätelöä ennen kuin mun piti lähteä. Oli ihana nähdä näitä kahta taas <3 Molemmillahan on tosiaan myös blogit, tässä Annun ja tässä Liinan. Ryhtykäähän lukemaan!

Torstai ja perjantai meni sit lähinnä löhötessä kun oli sen verran kipeä olo. Eilisestä valmennuksesta tulee erikseen vielä postaus, kunhan saan kuvia. Tässä kuitenkin ne parin viikon takaiset tippumiset Hillalta, nauttikaa :D

Rippikuvailuja

 

Eilinen estevalmennus

Olis ollu kauhee hinku kirjoittaa jo eilen, mutta tosiaan olin kotona vasta puoli kahdeltatoista, niin päätin suosiolla jättää sen tähän päivään. Päivällä pidettiin Saken kanssa hauskaa Koskarissa, leikittiin mm. Tiimarissa ja syötiin Jugit, nomnom.

Hilla oli onneksi kivalla päällä meidän edellisestä valmennuksesta huolimatta. Kamalan vino ja jäykkähän se edelleen on oikeassa kierroksessa, yleensä alkaa taipua vasta puolessa välissä tuntia. Vasempaan kierrokseen ei mitään ongelmia. Parhainhan Hilla on silloin jos alkuverkkaan on kuulunut paljon ympyröitä ja pylpyröitä niin että sekin joutuu taipumaan. Tän kertainen verkka ei siis ollut välttämättä mikään paras mahdollinen meille, kun tehtiin vain siirtymisiä askellajien sisällä ja pitkät sivut piti mennä uran sisäpuolella. Toisaalta tässä sain hyvin Hillan reagoimaan eteenpäinvieviin ja pidättäviin apuihin. Jos vielä löytyisi sellainen verkka joka auttaisi molempiin. Tietysti meidän yhteistyökin on vielä vähän sitä sun tätä, kun en ole niin kauaa tammalla ratsastanut.

Viime kerralla kun hypättiin rataa, huomattiin että kaikilla meni noi kaarevat tiet vähän miten sattui, hevosia ei saatu suoristumaan ja näin ollen hypyistä tuli huonoja. Tällä kertaa sit keskityttiin nimenomaan hevosten suoruuteen ja teihin lyhyillä radanpätkillä. Verkkahyppyinä otettiin yhtä pystyä (tuota kuvan vihreää). Aloitettiin oikeasta kierroksesta, sitten hypättiin este vinoon ja vaihdettiin suunta ja sitten taas vinosti se sama este vasemmasta kierroksesta. Meillä oli Hillan kanssa vähän hankaluuksia löytää sopivat paikat näille vinohypyille, ja sen takia liian monta kertaa tuli miniaskel ennen estettä. Lisäksi Hillalla on tosi iso laukka (etenkin kun se on itse niin pieni), niin jään helposti vain istumaan kun ajattelen että se etenee jo tarpeeksi. Piti siis laukkaan saada lisää voimaa, vaikka se onkin pitkä ja tuntuu siksi jo riittävältä.

tähän merkitty rata siis oli meidän viimeinen tehtävä

Sitten jatkettiin tehtävää vähän toisella tavalla. Eli taas hypättiin ensin toi vihreä pysty oikeassa kierroksessa vinolinjalla vasempaan, mutta sitten siitä tehtiin tiukka tie tuolle siniselle pystylle, laineelle. Toi käännös oikeassa kierroksessa tohon vihreälle pystylle oli meille aika hankala juuri sen Hillan toispuoleisuuden takia. Saatiin kuitenkin lopuksi siihenkin järkevä tie. Laineelle ei tullut mitään ongelmia tiukasta käännöksestä huolimatta.
Tehtiin tuo sama reitti myös toisinpäin, eli ensin laine ja sitten vihreä pysty.  Ensimmäisellä kerralla en meinannut saada Hillaa käännettyä, joten tie oli ihan mitä sattui ja loppujen lopuksi hypättiinkin se sitten ravissa :D

Taidettiin tässä välissä tulla vielä joku parin esteen tehtävä, ennen kuin hypättiin tuota lopullista rataa. Hilla alkoi aika hyvin kuumentua loppua kohti, ja sain kyllä ihan kunnolla tehdä pidätteitä ettei poni vain juokse esteelle. Ensimmäinen hyppy meni hyvin, samoin toinen ja Hillakin pysyi kiitettävän kuuliaisena. Suurin ongelma oli (ja on muutenkin) mun oma istunta, lähden esteen päällä helposti ylävartalolla liikaa mukaan. Niin myös näillä kahdella ensimmäisellä hypyllä. Kolmannelle tuli vähän huono hyppy johtuen miniaskeleesta ja sitten tulikin vähän kiire kääntää okserille. Okserillekin tuli hyppy liian läheltä ja sitten laineelle poni pääsikin juoksemaan kun oli niin pitkä tie ja kontrolli haussa. Tultiin koko rata uudestaan, ja nyt saatiinkin kolmelle ensimmäiselle esteelle hyvät hypyt ja okserille ok, mutta laineelle Hilla pääsi taas liikaa juoksemaan. Ei muuta sitten kuin kaksi viimeistä estettä uudestaan. Jouduin Katin käskystä aika vahvasti pidättää Hillaa ennen lainetta, mutta selvästikin se oli vain hyvä asia, sillä nyt paikka paikka osui kohdilleen ja hypystä tuli pyöreä. Ehkä tässä pikkuhiljaa oppii sitten ratsastamaan tammaa niin, että osaa ilman valmentajan käskyä korjaamaan jotakin.
Loppuun vielä pieni kooste valkusta, kiitos videoista Anna!

Kuvailua pitkästä aikaa

Olin pitkästä aikaa Riikan, Elli ja Matskun kanssa tallilla. Chrisu pääsi näyttämään poseeraamistaitojaan pellolla (ei hyvä idea jos on ruuan perässä haahuileva otus), kun taas Riksu sai päästellä myöhemmin samaisella paikalla niin paljon kuin jaloista lähtee. Kuvat kertokoon tarkemmin:

hieeeeno vauva!

pus<3

se on ihan hirvi :D

jiiiihaaaaa! :D

kaverit kutsuu..