Näytetään tekstit, joissa on tunniste rakkaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rakkaus. Näytä kaikki tekstit

5. syyskuuta 2014

Yhdysvallat part 3

Grand Canyon, Las Vegas ja Death Valley

Matka lähenee loppuaan.. Edellinen osa toteutui pelkästään kuvilla, sillä ei oikeastaan ollut mitään inspistä kirjoittaa. Mutta sanotaan vielä että Hollywood oli upea, meidän siellä viettämät 4 päivää ei riittäneet millään! Hotelli oli n kymmenen metriä ihan keskustasta (= siitä missä on ne kädenjäljet), ja oli muutenki iiiihan kiva... Paitsi että ensimmäisenä yönä alkoi palopillit huutaa ja saatiin seistä keskellä yötä muutama tunti pihalla paloautojen pörrätessä ympärillä.

Anahaimista (eli Disneylandista) lähdettiin aikaisin aamulla ajamaan kohti Grand Canyonia. Historic route 66 tuli koettua, joskin se lisäsi autossa istumista melkein kahdella tunnilla (kapeat vuoristotiet... -.-) Ajettiin pienen kylän halki, joka oli rakennettu vastaamaan aikaa jolloin tie rakennettiin (nyt joku nero voi kertoa että milloin se oli, en jaksanut etsiä). Koko kylä oli täynnä aaseja, jotka seisoi keskellä tietä kuin porot Lapissa! Yksi meinasi kiivetä meidän kyytiinkin kun avattiin ovi.


siskon tyyli matkustaa



aaseja!
 Kuvattavaa ja nähtävää oli paljon, vaikka siskoa kyllästyttikin kuivahko maisema ja kuumuus. Ite taas olin ihan innoissani, sillä Vegasiin luvattii 40 astetta lämmintä! Keskellä ei mitään oli muutamia pieniä kaupunkeja, joista suurin osa oli ihan kuolleita ja joissa kaikissa oli mm Michael Korsin liike :D

Oltiin Grand Canyonilla melko myöhään, meidän ryhmälähtö oli viimeinen siltä päivältä. Päästiin siis todistamaan laskevan auringon oranssiksi värjäämät kanjonit! Korkeanpaikan kammo on kyllä tuollaisissa nähtävyyksissä jokseenkin typerä, kun ei vain pystynyt mennä reunoille kuvaamaan. Sisko hyppelehti ihan tyytyväisenä railojen yli kun itse panikoin tasamaalla ja haluan kaikkien pysyvän yli 2 metrin päässä... Muutamia ihan kivoja kuvia kuitenkin sain napattua, joskin olin vähän pettynyt omaan kuvasaaliiseeni.


joo siellä oli 40 astetta, minä neule päällä.... ja olin oikeesti noin ruskee :D






Vihdoin ja viimein kahdentoista aikaan yöllä päästiin perille Las Vegasiin erinäisten kiertelyiden sekä navigaattorin ja kartan yhteistulkitsemisen ansiosta. Rakastuin siihen kaupunkiin! En yleensä voi suoraan sanoen sietää suurkaupunkeja, mutta toi vei mut mukanaan ihan 100-0. Mitä sitten, ettei siellä pahemmin mitään voinut tehdä kun kaikki oli K21. Kasinot ja yökerhot toki ymmärsin, mutta niin oli suurin osa hotelleista ja teatteri- yms. esityksistä! Ja totaalinen yökaupunkihan toi oli, väkimäärä tuntui aina tuplaantuvan illan edetessä.

vegasin valot! ulkona ei oikeesti siis nähny metriä pidemmälle, oli ihan mustaa mut kaupunki valaisi ihan hyvin :D






ruoka-aineallergikolle tyhmä paikka ja tarjoilija kaatoi viiniä vahingossa päälle, muuten tykkäsin!

yhden ostoskeskuksen aulassa oli iiiiiiso seinä, jossa luki ei kielillä mm tervetuloa sekä usko, toivo ja rakkaus
Käytiin mm katsomassa Cris Angelin showta, josta yllätyin positiivisesti! Lähdin mukaan vähän (ehkä turhan) negatiivisella asenteella, sillä katsottuani aikoinaan pari jaksoa kyseisen esiintyjän tv-ohjelmaa, en voinut sietää sitä :D Esitys oli kyllä magee, tosin en hirveästi ilahtunut kun jossain välissä katsomossa lenteli oikeita lintuja (kuuluivat siis esitykseen)...

Vegasista lähdettiin suuntaan takaisin pohjoiseen, mutta vielä oli pari paikkaa käymättä ennen paluuta San Franciscoon, josta siis paluulento lähti. Kiertomatkan seuraava kohde oli Death Valley (en oo varma onko se suoraan käännetty suomessa Kuolemanlaaksoksi vai miten, siksi englanniksi). Muuten autossa istuminen matkan aikana oli ollut kivaa, eikä mulla ollut käynyt aika kertaakaan pitkäksi. Itse asiassa en edes ehtinyt nukkua kauheasti automatkoilla kun oli niin paljon nähtävää :D Las Vegasista Death Valleyhin kuitenkin oli hermoja raastava. Tietysti oltiin oltu jo kaksi viikkoa tiiviisti yhdessä, lisäksi ulkona oli reilusti yli 40 astetta lämmintä (okei, yli 50 astetta..) eikä ilmastointia saanut pitää päällä auton ylikuumenemisvaaran takia. Kaikissa alueen oppaissa nimittäin varoteltiin tosta ylikuumenemisesta, ja kaikki paikalliset käski pitää ilmastoinnin pois päältä. No, vaikka olikin kuuma ei ainakaan jouduttu jäämään keskelle ei mitään!



Aiemmista suunnitelmista poiketen pitää tää matka jakaa sittenkin neljään kertomukseen. Viimeinen osa käsitteleekin sitten Yosemitea ja paluumatkaa!

20. toukokuuta 2014

Maailman hienoin hevonen x2

Viime viikolla pääsin tuplasti Konstan selkään, kun normitunnin lisäksi oli koulukisat. Tänäänkin olisin päässyt sillä, mutta käsi sanoi itsensä totaalisesti irti. Rannetta en pysty liikuttamaan mihinkään suuntaan, painon varaamisesta puhumattakaan... Ei ärsytä ei -.-

Tiistaina joka tapauksessa oli koulutunti ja reenattiin vähän kouluradan juttuja. Mun toive kuultiin ja hiottiin keskiaskellajeja, mulla on aina ollut pieniä vaikeuksia saada K niissä tarpeeksi eteen. Alkutunnista se oli jotenkin tosi jäykkä joka suuntaan, mutta verryttyään tosi kiva! Yleensähän en sillä käytä koskaan kannuksia, nyt oli jalassa kisojen takia, huomas kyllä miten paljon helpommin pohkeen sai niiden kanssa läpi. Oon kuitenkin sen verran pieni tuolla selässä, ettei ihmekään jos hevonen ei aina ymmärrä mitä pyydän :D

Tehtiin verkkojen jälkeen ensin avotaivutuksia toisella ja keskiravia toisella pitkällä sivulla, lopputunti meni harjoitellessa keskilaukkaa lävistäjällä. Konsta intoutui tästä tehtävästä melko lailla, ja olis mielellään ottanut keskilaukan jo kymmenen metriä ennen lävistäjälle kääntämistä.. Loppuraveissa sain keskittyä ratsastamaan tota kuulolle tarkkaan, ja loppukäynneissä se otti yhden ylimääräisen laukkapukkipyrähdyksen kun näki maneesin ovista vuoroaan odottavat valmennuslaiset..

Kiitos Matsulle kuvista!



hyvä etten pyörtyny nähtyäni tän kuvan.. miksen useammin istu noin!?



Sunnuntaina meni koko päivä koulukisoissa (ja oli muuten illalla kivat rusketusraidat..). Mentiin Konstan kanssa he B:0 2009, oli ihan semikiva ohjelma. Oli vain pikkasen verran lämmin! Kisat oli ulkona mutta verkka maneesissa, enkä tiedä kumpi oli pahempi. Maneesiin ei paistanut aurinko mutta eipä ilmakaan kyllä kiertänyt, kun taas pihalla asustus keräsi vähän lämpöä.. En kyllä silti valita, ihanan lämmin!

Lyhyestä verkasta sain Konstan toimimaan hyvin, se oikeastaan tuntui paremmalta kuin koskaan! Taisi tietää olevansa kisoissa niin esitti parastaan. Rata meni kokonaisuudessaan tosi hyvällä fiiliksellä, ja kerrankin keskityin koko radan ajan tietoiseen ratsastamiseen. Pieniä huolimattomuusvirheitä tuli mm. teiden suhteen, ja istuntakin oli parissa kohtaa jotain ihan järkyttävää, mutta se fiilis oli vaan niin mahtava. Prosentteja tuli loppujen lopuksi 61,60% ja sijoitus oli 7/15. Ei siis huono.

Numerot oli melko tasaisesti 6,0-7,0, tosin pari vitosella alkavaakin löytyi ja toisesta keskilaukasta tuli 4. Seuraavissa kisoissa keskitytäänkin sitten noihin teihin paremmin! Paras K <3

Kuvista (taas kerran) kiitokset Matsulle!







10. helmikuuta 2014

Uusin heppatuttavuus esittelyssä

Täällä blogissakin olen Romin maininnut muutamaan kertaan, mutta sen paremmin en ole heppasesta kertonut. Nyt sain kuitenkin omistajalta virallisen luvan postailemiseen meidän touhuista, joten päätin näin ensimmäiseksi tehdä tällaisen vähän paremman esittelyn tuosta heppasesta.

Romi tosiaan on erään kaverini hevonen, juuri 6 vuotta täyttänyt puoliveriruuna. Kun omistajalta murtui käsi, aloin liikutella tätä auttaakseni, vaikken ensin hirveästi ruunasta pitänytkään. Itse asiassa ensimmäiset ratsastuskerrat olivat melko kamalia :D Romi kyllä oli kiltti, ei siinä, itse vain olin vähän hukassa. Vaikka pojalla on korkeutta vain ~160cm, sillä on hirmuisen isot askellajit joissa en osannut yhtään istua. Lisäksi se on vielä melko raaka, joten selässä saa olla aika tarkkana siitä mitä tekee.

tyylinäyte meidän menosta. ei mitään hajua mitä tässä tapahtuu!

Ihanan rehellinen ja yritteliäs Romi on, itseasiassa juuri sellainen hevonen minkä haluaisin itselleni! Nyt kun olen sitä aika tarkalleen kuukauden verran käynyt ratsastamassa ~3 kertaa viikossa, on jo hieman löytänyt niitä oikeita nappuloita ja ratsastus on ihan huippukivaa. Olen suoraan sanoen ihan rakastunut tuohon hevoseen <3 Tietysti aina ajoittain asioista pitää vähän vääntää, eikä kaikki suju täydellisesti, mutta sellaista se on nuorten hevosten kanssa.

Edellisellä kerralla sain Riikan kuvaamaan meidän menoa, kyllä jotain eroa huomaa noihin ensimmäisiin ratsasteluihin. Jotta Romillakin pysyisi mielenkiinto yllä, päätettiin verkkojen jälkeen ottaa puomeja mukaan työskentelyyn. Aikaisemminhan en ole niitä sen kanssa mennyt, enkä tiedä ovatko muutkaan. Hyppäämään sillä en pääse, eli pieni esteloma kunnes omistaja pääsee itse selkään. Puomeja kuitenkin on lupa mennä, joten eiköhän niitä tulevaisuudessakin oteta aina silloin tällöin mukaan.
Täytyy kyllä sanoa ettei Romi ole koskaan ollut niin hyvä kuin viime lauantaina! Alussa sitä sai ratsastaa jonkin verran eteen, mutta laukkojen jälkeen poni olikin ihan super. Verkkojen jälkeen Riikka sai raahata kentälle puomin, päätettiin aloittaa vain yhdellä. Ihan hyvä, sillä ensimmäinen puominylitys oli hirveän pelottavaa, joskin selvittiin siitä "pienellä" loikalla. Harmiteltiin vain kun juuri siitä ei saatu kuvaa, tuon jälkeen nimittäin ylitti sen ihan nätisti.
Puomi oli uran sisäpuolella, joten oli samalla suoristustehtävä. Mulla on tapana istua vähän vinossa, ja tää oli ihan hyödyllinen tapa harjoitella suorassa olemista. Junnun kanssa kun siellä selässä ei voi istua ihan mitenpäin haluaa.

Loppuun kasa kuvia, nää ovat sitten ihan sikinsokin!



könökönö


jee, puomi!




13. joulukuuta 2013

luukku 11: esittelyssä 5 parhainta kaveria

Siitä onkin jo aikaa, kun kaveripostaus on viimeksi tullut, ja koska kaveripiiri on vähän muuttunut, on hyvä tehdä syy tehdä uusi ;)


Annu



















 Tää tyttö tulikin esiteltyä jo edellisessä, mutta ei se mitään! Annuun tosiaan tutustuin jo heti lukion ekana vuonna, kun oltiin samalla musiikinkurssilla. Ollaan yhdessä koettu niin koulupaineet, lintsinreissu kuin muutamia keikkojakin. Ja muuten vaan tietysti vietetty aikaa keskenämme. Annu on ihminen, jolle pystyn puhumaan oikeasti ihan kaikesta, ja meillä on yleensä tosi hauskaa. Ajatukset kulkee melko samalla tavalla, mm. Aliaksessa ollaan ihan voittamattomia ;)




Liina


Lilssiin tuli tutustuttua itse asiassa Annun kautta, vasta viime vuonna. Vaikka tyttö onkin fiksu, se silti jaksaa kestää ja ymmärtää mua :D Vaikka ollaan tunnettu suhteellisen vähän aikaa, uskallan kuitenkin sanoa Liinaa yhdeksi mun parhaista kavereista. Aluksi nähtiin kolmisin, mutta pikkuhiljaa alettiin nähdä Lillen kanssa kaksinkin. Nykyään meillä onkin tosi kivaa yhdessä (hehe, rodeo)! Onneksi sillä ei ole (vielä) mennyt ihan täysin hermo kaikkiin mun keksimiin lempinimiin..




Riikka



















Kaikista mun hyvistä ystävistä Riikan on tuntenut pisimpään, nimittäin jo yläasteelta asti. Meillä oli jonkin verran yhteisiä kavereita ja lisäksi molemmat kävi Teivossa, mutta kuitenkin vasta lukiossa alettiin viettää aikaa yhdessä koulun ulkopuolella ja ollaankin nyt hyvät ystävät. Meidän luonteissa on paljon samaa, tosin Riikka on (ehkä aavistuksen) fiksumpi.. Lisäksi se on ihan ilmiömäisen hyvä tulkitsemaan mun randomviittomisia sun muita :D






Elli 


















 Ellimelliäiseen tutustuin joskus ööö.. tallilla vuonna 0? :D Itse asiassa kumpikaan meistä ei kunnolla muista missä alunperin tavattiin. Mutta lukion kautta ystävyys syveni - paljon. Elli osaa lukea mun epämääräisiä eleitä ja selityksiä. Nykyään tää ihanainen asuu Ranskassa (koska Ewwi hankit meille lentoliput sinne..? ;)), joten ei olla kesän jälkeen nähty ollenkaan. Onneksi tyttö tulee jouluksi Suomeen, joten mekin päästään pitkästä aikaa näkeen <3




 Annika


















Tän hassun miniatyyrin kanssa tutustuttiin joskus yläasteella kun pelattiin futista samassa joukkueessa. Ystävystyttiin melko nopeasti, eikä se ystävyys ole loppunut. Ollaan yhdessä koettu paljon kaikenlaista, iloisia hetkiä ja vähän surullisempiakin. Eksytty Kauhajoen 10 talon keskustaan ja ajeltu ristiinrastiin ympäri Tamperetta. Annika on joutunut usein olemaan mun mallina valokuvattaessa, se jaksaa mun hulluja ideoita ja sekavia ohjeita!



T'ässä oli esittelyssä vain mun viisi parhainta naispuolista ystävääni, onhan mulla näiden lisäksi vaikka kuinka paljon lisää! Tallilta parhaita kavereitani ovat Anna, Immi, Matsu ja Jenna, jotka kaikki ratsastavat tiistaisin (no, Jenna joka toinen koska valkku). Kukaan näistä ei tosin enää halua lähteä mun kanssa kaupungille, koska oon joka kerta laittanut jonkun maistaan jotain pahaa :D Sitten hyviin kavereihin kuuluu noiden ylempänä esiteltyjen lisäksi myös entiset koulukaverit (Sanni, Veera, Vilma, Elisa, Rauski ja Sake), Iina, Max ja Jake <3

anna

jenna

matsu (ja hilla!)

riikka & annu

iina, annu, minä, liina ja annika

sanni, jenna, minä, annu, vilma, veera, liina, sake ja elisa

jenna

minä, annu ja liina

vilma ja veera

sake, veera, elisa, minä ja annu

ylävasemmalta alaoikealle: minä, liina, iida, annu ja elli

liina, elli, aarne, jake, minä, annu ja iida (+ riikka kameran takana)


Heh, jokseenkin kuvapainoitteisia nää mun kalenteriluukut, mutta toivottavasti ei haittaa!