Romi tosiaan on erään kaverini hevonen, juuri 6 vuotta täyttänyt puoliveriruuna. Kun omistajalta murtui käsi, aloin liikutella tätä auttaakseni, vaikken ensin hirveästi ruunasta pitänytkään. Itse asiassa ensimmäiset ratsastuskerrat olivat melko kamalia :D Romi kyllä oli kiltti, ei siinä, itse vain olin vähän hukassa. Vaikka pojalla on korkeutta vain ~160cm, sillä on hirmuisen isot askellajit joissa en osannut yhtään istua. Lisäksi se on vielä melko raaka, joten selässä saa olla aika tarkkana siitä mitä tekee.
 |
| tyylinäyte meidän menosta. ei mitään hajua mitä tässä tapahtuu! |
Ihanan rehellinen ja yritteliäs Romi on, itseasiassa juuri sellainen hevonen minkä haluaisin itselleni! Nyt kun olen sitä aika tarkalleen kuukauden verran käynyt ratsastamassa ~3 kertaa viikossa, on jo hieman löytänyt niitä oikeita nappuloita ja ratsastus on ihan huippukivaa. Olen suoraan sanoen ihan rakastunut tuohon hevoseen <3 Tietysti aina ajoittain asioista pitää vähän vääntää, eikä kaikki suju täydellisesti, mutta sellaista se on nuorten hevosten kanssa.
Edellisellä kerralla sain Riikan kuvaamaan meidän menoa, kyllä jotain eroa huomaa noihin ensimmäisiin ratsasteluihin. Jotta Romillakin pysyisi mielenkiinto yllä, päätettiin verkkojen jälkeen ottaa puomeja mukaan työskentelyyn. Aikaisemminhan en ole niitä sen kanssa mennyt, enkä tiedä ovatko muutkaan. Hyppäämään sillä en pääse, eli pieni esteloma kunnes omistaja pääsee itse selkään. Puomeja kuitenkin on lupa mennä, joten eiköhän niitä tulevaisuudessakin oteta aina silloin tällöin mukaan.
Täytyy kyllä sanoa ettei Romi ole koskaan ollut niin hyvä kuin viime lauantaina! Alussa sitä sai ratsastaa jonkin verran eteen, mutta laukkojen jälkeen poni olikin ihan super. Verkkojen jälkeen Riikka sai raahata kentälle puomin, päätettiin aloittaa vain yhdellä. Ihan hyvä, sillä ensimmäinen puominylitys oli hirveän pelottavaa, joskin selvittiin siitä "pienellä" loikalla. Harmiteltiin vain kun juuri siitä ei saatu kuvaa, tuon jälkeen nimittäin ylitti sen ihan nätisti.
Puomi oli uran sisäpuolella, joten oli samalla suoristustehtävä. Mulla on tapana istua vähän vinossa, ja tää oli ihan hyödyllinen tapa harjoitella suorassa olemista. Junnun kanssa kun siellä selässä ei voi istua ihan mitenpäin haluaa.
Loppuun kasa kuvia, nää ovat sitten ihan sikinsokin!
 |
| könökönö |
 |
| jee, puomi! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti