Sitruunaperhosia ja kesäaurinkoa

shortsikausi avattu!

Kesä on tullut! Lämpömittarin lukema näytti tänään 20 astetta ja aurinko porotti melkein pilvettömältä taivaalta. Ois ollut ihanaa vetää biksut päälle ja mennä ulos ottaan aurinkoa, mutta lupasin liikutella Rennan, joten tallille vei suunta päivällä. Lämpimästä säästä johtuen ei ratsastaja eikä poni jaksanut tehdä erikoisempia juttuja, joten päädyttiin maastoon höntsäilemään ilman satulaa. Tallin jälkeen ripee suihku ja Aarnelle, josta päädyttiin kaupan kautta Näsinkalliolle minipiknilille kera sipsien, limsan ja jäätelöiden <3

Koko viikolla ei oo tapahtunut ihmeempiä, sen takia päivittämättömyys. Tiistain ratsitunti oli pitkästä aikaa ulkona, ja kun vieläpä hypättiin, hevosilla riitti pikkusen virtaa :D Kaikki muu vapaa-aika on mennyt ulkotöissä, kun piti repiä maasta kaikki meidän pihakivet, pestä ja latoa riveihin. Sen kummempia ei tällä viikolla ole sattunut, eikä ensi viikoksikaan pahemmin suunnitelmia ole, joten katsotaan nyt mitä tulee olemaan!

piharemonttia

suklaamansikoita ruokatorilta<3

lauantain maastoilua

Valmentautumista

Viime sunnuntaina olin taas valmennuksessa Paavolla. Ponilla oli vauhtia jo maneesiin mennessä, tosin syynä taisivat olla ihan hurjan pelottavat pressut, jotka heilu tuulessa. Alkukäynneissä sitten ehdin jo laskeskella että tehdäänkö tänään kaikkien aikojen kieltämisennätys, kun P tuijotteli ihan kauhuissaan tavallista pystyestettä. Päivän rataanhan kuului meinaan myös laineokseri ja pysty, jonka alla oli pieniä oransseja tötteröitä.

Alkuverkassa tehtiin paljon väistöjä, ensin ravissa ja sitten laukassa. Toisella pitkällä sivulla väistätettiin etuosaa ja toisella takaosaa uran sisäpuolelle, sekä päätyihin ympyrät. Laukassa käännyttiin lyhyeltä sivulta muutaman metrin ennen uraa pituushalkaisijalle ja väistätettiin hevoset takaisin uralle. Oon huomannu että Paavo toimii aina tuplasti paremmin, jos verkassa on tehty paljon väistöjä. No tietysti, koska hevonenhan vertyy niissä hyvin, mutta en oo kenelläkään muulla ratsastaessani huomannut yhtä suurta vaikutusta.
Hyppääminen aloitettiin pituushalkaisijalla olevalla ristikolla A -kirjainta kohti, päädyssä vasemmalla, semi pitkä laukka C -päätyyn josta täyskaarron muotoisella tiellä yli tötteröpystystä. Siltä jatkettiin taas A -päätyyn ja samanlainen täyskaartotie okserille. Esteet pidettiin matalina, koska käännökset oli hankalia ja vaativat ajattelua sekä tekniikkaa. Toisella puolella maneesia oli esteet peilikuvana, eli sama tehtävä, mutta ristikon jälkeen käännyttiin oikealle, seuraavaksi pysty ja viimeisenä laineokseri.
Joka tapauksessa Paavo oli ihan superhieno! Se ei kieltäny kertaakaan, ei edes noille erikoisesteille, ja liikkui muutenkin hyvässä tahdissa ja lyhyenä. Meillä on hankaluutena se, että päästän Paavon helposti venymään liian pitkäksi, jolloin ohjastuntuma vähän katoaa ja sitten tulee kieltoja oikein urakalla (kuten kävi viime tiistaina). Yksi melkein kielto kylläkin tuli: oltiin jo melkein pysähdytty laineokserin eteen, mutta poni oli niin hyvin pohkeen edessä, että pienellä kannustuksella mentiin paikaltaan yli.
Nostettiin sitten esteet kuitenki ysikymppiin, kun hevoset toimi sen verran kivasti. Hassua kyllä, mutta musta etenkin se laineokseri näytti kauhean isolta, vaikka ollaan Paavonkin kanssa hypätty paljon isompaa. Varmaan tästä syystä jossain syvällä mun mielessä kulki ajatus siitä että nyt tulee kieltoja, mutta onneksi sain sen työnnettyä pois. Hyvä vain, muistin meinaa nyt ratsastaa joka esteelle ihan loppuun asti, enkä jättäny ponia yksin tai venymään liian pitkäksi. Yksi ohimeno tuli, mutta se oli ihan mun ajatusvirhe, kun katse hukkui johonkin ja sitä kautta myös ulkotuki katos, enkä edes tajunnut että pitäis kääntää esteelle. Toisella yrityksellä ei mitään ongelmaa ja yli.

Valmentajan mukaan meillä oli kaikki kaarteet hyviä ja Paavo liikkui sopivan lyhyenä, mutta aktiivisena tällaiseen tehtävään. Sai toi otus muuten paljonpaljon kehuja, koska ei oo ikinä, siis oikeesti koskaan, ollut mulla noin hyvä kuin eilen!
Valkun jälkeen saatiinki sit nautiskella yhden ryhmäläisen leipomaa kakkua, kun se oli viime valkussa tullut Nomarilta alas.


Pahoitteluni äänettömästä videosta, koneeni ei suostunut toimimaan

Muutama kuva koulukisoista

verkasta

Koulukisat ja kesäfiilistelyä!

Mulla on ihan järjetön kesäfiilis! En tiiä johtuuko se siitä et olin jo valmiiks ilonen, koska kisat meni hyvin (niistä lisää alempana), vai että kuuntelen viime vuotisia kesäbiisejä vai siitä että tuolla on niin kiva ilma. En kyllä missään nimessä valita :D Mutta onneks kesään on enää kuukausi! Lomaahan tosiaan mulla on vasta loppukesästä, koska alotan työt heti kesä"loman" alkaessa. Toisaalta sittenpähän on kunnolla aikaa rentoutua, mulla kun ei oikein kouluakaan oo syksyllä. Kirjotan tosiaan vielä syksyllä enkun ja matikan, ylppärit joulukuussa, eikä matikasta ainakaan oo tulossa kertauskurssia. Joten tuun siis käymään koulussa sen 3 kertaa viikossa. Tarkotuksena ois hankkia kyllä töitä, että ois jotain tekemistä ja että tienais vähän lisää rahaa. Tietysti mun pitää lukea ja laskea kirjotuksiin, mutta sit kun saan sen rytmin päälle niin sekään ei tuota ongelmaa.
Oho, eksyinkin vähän aiheesta :D Nojaa, ehkei se haittaa.

Tänään oli siis tosiaan koulukisat Vahannassa, ja tällä kertaa ratsuna oli vähän erilaisempi otus, nimittäin Laikko. Hieno hevonenhan se on ja tosi kiva ratsastaa, en missään nimessä kiellä, mutta se ei ihan kauheasti ole päässyt kisoihin Vahannassa ollessaan. Koulukisoissa vissiin kerran aikasemmin, sekin joskus 1,5v sit, ja estekisoissa ehkä nelisen kertaa.
Tavoitteena meillä oli se, että päästään kouluaitojen sisäpuolelle. Ei se, että päästään hyväksytysti rata läpi tai että päästään ehjänä ulos, vaan että päästään ees sisään :D Vaikkei prosentit loppujen lopuksi todellakaan olleet päätähuimaavia, voin kertoo etten oo ikinä, siis koskaan milloinkaan, ollut näin tyytyväinen koulukisojen rataan!
Ratahan oli B-merkin kouluohjelma 2010, ihan kiva tollanen perusrata. Suurin osa numeroista oli viitosen ja kuutosen välissä, mutta saatiin me ekan laukkaosuuden kahdesta ekasta kohdasta molemmista 7 ja lopputervehdyksestä tulikin sit 4. Alakerran pisteet jakautu 6.5 (istunta), 5.5 (apujen käyttö), 6 (oikeat tiet), 5 (hevosen & ratsastajan harmonia) ja 5 (hevosen muoto ja eteenpäinpyrkimys). En oo itekään B:tä kisannut kuin kerran vissiin aiemmin, niin oon supertyytyväinen tohon hevoseen, ai että se oli hieno!

Loppukommentit: "Yritit kaikkesi, hevonen tuntui odottavan esteitä. Tarjoilee monenlaista sulkutaivutuksesta laukanvaihtoihin."

Jepjep. Juteltiinkin parin kaverin kanssa että pitäiskö seuraavaks lähteä kisaamaan vaativia luokkia, kun tehtiin oikein tyylikäs ja rauhallinen laukanvaihto (kuulemma näytti ihan suunnitellulta!), sulkutaivutusta muutamankin kerran ja tultiin loppupysähdykseen laukassa :D Ihan en tosiaan saanu hevosta kontrolliin sen vikan laukkapätkän jälkeen. Vaikka rata olikin täynnä virheitä, keskityin lähinnä siihen että Laikko pysyy edes jossain määrin hallinnassa eikä räjähdä. Ja kyllä se onnistuikin suhteellisen siedettävästi, poni toimi melko nätisti!

Koska netti pätkii nyt erittäin paljon, en saa kuvia laitettua noista kisoista. Mutta koittelen vaikka huomenissa laittaa :)

Lasten kisat ja ahaa -elämys istunnassa

Sunnuntaiaamuna sitten painelin heti herättyäni tallille noiden lasten kisojen takia. Lähinnä mun työhön kuulu pyöriä siellä ympäri kisa-aluetta varmistamassa että kaikki on ok, ihmiset hakee palkintonsa tarvittaessa ja että hevoset hoidettiin hyvin. Kyllä mä tuomaroinkin ristikko- ja 50cm -esteluokat.

Oli kyllä ihana nähdä pieniä lapsia kisaamassa! Tunnelma oli ihan erilainen mitä näissä "isommissa kisoissa": meno oli paljon rennompaa ja lapset ihanan positiivisia ja päättäväisiä ratsastajia. Tuloksena nähtiinkin monia hienoja ratoja. Koska osallistujakunta oli niin nuorta (alle 12v), kaikki kilpailijat palkittiin hauskoilla esinepalkinnoilla ja ruusukkeilla, jotta kaikille jäisi kisoista hyvä mieli :)

kattokaa kui söpöt! tällaiset koristelut oli melkein kaikilla hevosilla, ja mä olin ihan innoisani niistä :D

Kisojen jälkeen piti sitten laitella tuloksia tallin seinälle ja vähän siivoilla. En jaksanut kisojen jälkeen lähteä kotiin, koska olisin joutunut tulemaan melkein heti takasin, kun illalla oli vielä valmennus. Jäin sitten tallille hengailemaan ja kuvaan Viivin ja Immin kanssa. Eka käytiin kuvailemassa kun Noora ratsasti Napella koulua kentällä ja sen jälkeen ne häipy laittamaan Immin valmennushevosta Rosaa kuntoon. Mä jäin vielä kuvaamaan kun mun kaveri Krista ratsasti sen ylläpitohevosella Tornadolla. Leikin hetken aikaa niiden valmentajaa, kun Krista vaan valitti ettei osaa istua ponin ravissa ollenkaan, joten rääkkäsin sitä niin kauan että se tukki suunsa ja alko ratsastaa :D Pääsin sitten itekin käymään siellä selässä, ratsastelin sellaiset vajaa puoli tuntia. Pyöreä ja oikein ponimainen otus oli, mutta semi herkkä ja reipas kuitenkin, vaikka ravissa tuppautuikin helposti jäämään hölkkäilemään jos ei vaatinut tarpeeksi eteenpäin. Kristan mukaan näytin ihan aloittelijalta (kiitos vaan!) siellä selässä, kun menin tyylikkäästi höntsyillä ja tennareilla, päässä Kristan kypärä :D

vivus ja ims <3

Krista ja Tornado

Tornadon ratsastamisen jälkeen alkoikin ponivalmennus, jota siirryin katsomaan ja kuvaamaan heti kun oli hoitanut Paavon. Aina kun on mahdollisuus, niin katson tota ponivalkkua, koska me tehdään omassa ryhmässämme aina samoja tehtäviä. Ehkä välillä vähän eri tyylillä tai isommilla esteillä, mutta kuitenkin saa aina vähän ideaa mitä tullaan tekemään.

ponivalmennus - Matsu ja Arttu

meiän valmentajan ylisöpö koira!

Kuten aina, verkassa oli paljon siirtymisiä ja voltteja, jotta saadaan hevoset hyvin avuille ja taipumaan. Ravissa ja laukassa tehtiin loivia kiemurauria, avotaivutusta ja ympyrällä puomeja. Paavo kuunteli tositosi kivasti, kuunteli alusta asti apuja ja taipui hyvin. Yhdellä valmennuskerralla mentiin ensimmäiset puoli tuntia yhdellä kädellä niin, että kääntämiseen sai käyttää pelkästään istuntaa ja pohkeita. Jotenkin tossa valmennuksessa koin ahaa -elämyksen siitä miten Paavoa pitää ratsastaa että se toimii.

Hypättiin vähän ensin rataa osissa, esteiden ollessa sellasia 60-70cm. Yhdelle ristikolle maneesin ikkunoista loisti valo kauheen pelottavasti, niin sitähän piti tietysti tuijotella, jos se vaikka hyökkäisi kimppuun! Kyllähän siitä sit yli päästiin. Mulla on ongelmana helposti Paavon kanssa se, että joko luon siihen liikaa painetta ennen estettä ja sit esteen jälkeen se syöksyy eteenpäin ja menee aikaa ennenkuin saan sen takaisin. Toinen tapa on sitten se, että jätän Paavon hypätessä yksin, enkä siis ratsasta sitä loppuun asti. Esteillä kun toi hevonen tarvitsee, etenkin kun korkeutta tulee lisää, hyvän tuen ratsastajalta, tai se kieltäytyy hyppäämästä. Tän jälkimmäisen ongelman takia meillekin tuli pari kieltoa sunnuntaina, mutta oma moka oli, joten ei hevosta voi syyttää. Sen verran aikaa oon sillä jo ratsastanu, että pitäisi osata toimia siellä selässä, mutta näköjään ei.

Hypättiin kuitenkin lopussa sellaista viiden esteen rataa, joka alkoi punavihreällä okserilla vasemmassa kierroksessa (tuossa alemmassa kuvassa), josta jatkettiin kääntymällä loivasti vasemmalle ja hypättiin lävistäjällä oleva ristikko. Sitten maneesin päädyn ympäri kevyessä istunnassa ja pitkälle sivulle päästyään esteistunta ja uudestaan tuo okseri. Taas maneesin lyhyen sivun ympäri, noin 3 askelta suoraan ja okseri-lainepysty -linja, johon väliin tuli n. 4 askelta. Jostain syystä mun ajatus katkes AINA sen jälkeen kun oltiin hypätty toi punavihreä okseri uudestaan, ja sen takia tuli kielto tai äärimmäisen huono hyppy sille seuraavalla okserilla, jonka takia ajauduttiin linjalta vinoon ja myös lainepystylle tuli huono hyppy. Onnistuin kuitenkin ryhdistäytyyn ja päästiin lopuks ihan tyylikkäästi yli radan ollessa 90-100cm.

harvinainen eteen katsominen!

Ja toi otsikossa mainitsemani ahaa -elämys tuli siis sunnuntain valmennuksessa. Mun istunta esteen päällä ei todellakaan oo paras mahdollinen. Ei sillä, että mä repisin hevosta suusta tai mitään, mutta jotenkin vaan en osaa istua (no istua ja istua, mutta tajusitte) hypyssä.
 Olisiko ollut toka vika kierros tota rataa hypätessä (esteet saman korkuisia kuin viimeisellä kierroksella), saatiin Paavon kanssa tosi hyvä lähestyminen tuolle punavihreälle okserilla oikeassa kierroksessa. Sekunnin murto-osassa tein sen päätöksen että nyt keskityn omaan istuntaan hypyssä. Ja se toimi, tuntu kun jokin naksahti paikoilleen aivoissa ja tajusin että hei tälleenhän mun pitää istua täällä selässä! Harmittavasti kukaan ei ollut enää siinä vaiheessa kuvaamassa, mutta nyt tiedän ainakin mitä pitää hakea löytääkseni oikean asennon :)

tästä näkyy hyvin yksi istuntavirhe, eli kädet laskee helposti liian matalalle

Tänään oli sit taas ratsastustunti, mentiin erikoiskavaletteja ja ratsuna toimi Laikko. Siis ihan tavallisesti mentiin kavaleteista muodostettua rataa, mutta niiden alle oli sitten laitettu tötsiä, muurilaatikoita yms. että saatiin niistä vähän erikoisempia. Vaikka Laikko keräs taas vähän kierroksia noista "esteistä", kyllä se pysy kuitenkin suhteellisen rauhallisena. Kuvia ei ole, joten pidempää selostusta ei oo tulossa. Sunnuntaina kuitenkin koulukisat, Laikon kanssa nekin, ja edessä helppo B. Saa nähdä miten menee, toi hevonen on Vahannassa olonsa aikana ollut vissiin tasan kerran aiemmin koulukisoissa..

Kisajärjestäjän hommia ja muuta hevosjuttua

Tänään kulutin sitten oikeestaan koko päiväni tallilla. Oon meinaan huomisissa lasten kisoissa kisajärjestäjänä, ja sitä varten piti kopioida ja kirjustella kaikkia mahdollisia papereita ja lippulappusia valmiiks. Eihän niiden tekemisessä menny kuin viitisen tuntia :D Tai no jossain välissä sormet jääty niin totaalisesti että oli pakko tunkea ne vartiksi patterin väliin, että pystyi kirjottamaan paperit loppuun asti. Ainoo miinuspuoli oli, että en pystyny kuunteleen musiikkia samalla, koska eihän siinä koneessa nettiä ollu toiminnassa. Toisaalta sai ainakin keskityttyä kunnolla, kun ei pystyny laulaa tai hyräileen.

Huomenna sit heti aamusta tallille että ehtii viimeset valmistelut tehdä ennenku kisaajia alkaa saapua paikalle. Siellä menee sit oikeestaan koko päivä, pyörin ympäri tallia metsästämässä kadonneita kisaajia, jotka ovat paikassa B kun pitäisi olla paikassa A ja käskytän muita ja tuomin jopa esteluokissa tuomarina. Kisojen jälkeen tulee muutaman tunnin tauko, saa nyt nähdä kuinka pitkä. Jos kisat loppuu tosi aikasin, meen niiden jälkeen käymään kotona. Ja nimenomaan käymään, koska illalla on sit vielä valmennus.


Tallikaverini Jenna (http://kebababa.blogspot.fi/) laittoi muutama tunti sitten meidän valmennusryhmäläisten fb-ryhmään tietoa uusista valmennushevosista. Listat oli kuulemma ollu tallin seinällä, miten mä en niitä huomannu? Mutta joka tapauksessa, poniryhmäläisillä vaihtuu kaikilla ratsut. Meiän kehariryhmässä hevoset pysyy muuten sama, mutta Raulin saikun takia sen tilalle on laitettu Niilo.



Oikeastaanhan Wilma on mun virallinen valmennusratsu, mutta tän valkkukauden aikana oon vissiin mennyt sillä kaksi kertaa, muun ajan se on ollu saikulla. Nytkin se on hermolomalla läheisellä pientallilla. Sais nyt parannella ittensä kuntoon, mulla on ikävä mun kultaa!

Paavo on kuitenki hyvä kakkosvaihtoehto, vaikka sillä onkin välillä niitä päiviä että mistään ei mennä yli. Kehittääpähän mun päättäväisyyttä ja kärsivällisyyttä :D










Tiistaina meillä oli kunnon poniratsastustunti! Yleensä meillä kaikilla on hevoset, tai sitten niin että tyyliin yhdellä on poni. No nyt meitä ensinnäkin oli vain 5 ratsukkoa tunnilla (kun yleensä on 8), joista yksi oli yksäri ja yksi rästiläinen. Mutta parasta tossa tunnissa oli se, että sain pitkästäpitkästä aikaa mennä Fidjillä, mun pikku rakkausponilla! Siitä on varmaan puoltoista vuotta kun oon menny sillä viimeksi.. Jossain välissähän en mennyt oikeastaan kellään muulla kuin sillä, ja sen kanssa on tullu tehtyä kaikkea mahdollista. Parhaimmat prosenttini koulukisoista oon saanu tolla töppöjalalla, estekisoissa pärjätty hyvin, hypätty tunnilla 95cm, oltu maastossa ja hypätty siellä, hikoiltu koulutunneilla..
On tosiaan ollu kauhee ikävä Fidjillä ratsastamista, joten voitte varmaan kuvitella kuinka iloinen olin kun kuulin kenellä menen! Koulutunti siis, pituushalkaisijalla siirtymisiä ja pohkeenväistöä sekä laukkatyöskentelyä ympyrällä ja volteilla. Tykkäsin ite tunnista tosi paljon, Fidji liikku kivasti omalla moottorilla, ja laukassa sitä joutu pidätteleenki :D
Kuitenki oli loppujen lopuks tosi herkällä tuulella, kuunteli mukavasti kaikkia apuja (vaikka ekoilla volteilla koitti lintsata taipumisesta) ja kulki nätisti oikeinpäin. Kuvia ei valitettavasti ole, mutta katotaan jos ensi viikolla joku pääsisi kuvaamaan.

Fidji ja estekisat kevät 2011

Kuvailua keskiviikkona

Käytiin siis keskiviikkona vähän kuvailemassa ihanan ystäväni Annikan kanssa tuolla vanhalla tulitikkutehtaalla (tai tikkutalolla niinku mulla on tapana sanoa). Kuvista ei tullut mitään maailman hienoimpia, vähän sähläsin noiden asetusten kanssa. Annika oli taas täysillä mukana kuvauksissa, eikä hermostunu mun käskytykseen ja valittamiseen. Ihan kivoja noista kuitenkin tuli, suuri kiitos A:lle!<3