Silmistä pois

rakkautta <3

Olin tänään siis kattoo sitä TYKin stage-esitystä Silmistä pois, ja mitään muuta ei voi sanoa kuin MIELETÖNTÄ! Se esitys oli aivan järkyttävän upee! Ja ne laulut, ei hitto! Ei ois kyllä uskonu et ne on vast lukiolaisia, eikä mitään ammattiesiintyjiä. Mulla meni oikeesti välillä kylmiä väreitä lauluosuuksien aikana, kun ne oli niin upeita!

Nyt alko itteekin kaduttaa etten hakenu TYKkiin :< Tosin ei mun keskiarvolla sinne mentäis, mutta silti. Pari mun kaveriahan vaihto sinne nyt tänä syksynä, oisinpa mäkin hakenu...

Muuten tää viikko on menny aika silleen normaalisti. Tiistaina oli ratsitunti, joka meni ihan surkeesti, joten ei siitä sen enempiä.

Torstaina oli kansainvälinen epäonnistumisen päivä, ja se näkyi - nimittäin koenumeroissa. Numerot tasaisesti sitä 6 ja seiskaa, eli ei sinänsä niin huonoja. Mutta ussa jäi harmittamaan, kun numero laski seiskaan.. Tosin, hissa nousi 5:sta 7:kaan, ja oon siitä toooooosi ilonen. Nyt on sit vikat ussat ja hissat käyty. Terkasta tuli myös 7, ja enkussa jatkoin 6 -linjaa. Toivottavasti tässä jaksossa menee kokeet vähän paremmin...

Perjantaina pääsin koulusta jo puol 12, kiitos kokeiden palautusten. Kävin sitten kirpparilla (josta harmi vaan ei löytynyt mitään), Seppäläs, Ginas ja H&M:ssä. Tarkotuksena oli vaan kierrellä, että voin tulla sitten uudelleen maksumiehen, eli äiten kanssa, ostoksille ;) Kävin sit kans kirjastossa palauttelemas parit kirjat ja lainaamas uusia.
Meillähän on nyt enkussa sellanen tehtävä, että pitää lukee enkuks joku kirja ja tehdä sitten siitä sellanen pienimuotoinen esitelmä. Olin aluks tekemässä Nick Hornbyn Slam -kirjasta, jonka luin pari viikkoo sit suomeksikin, mutta en sitten valinnutkaan sitä. Ihan sattumalta löysin kirjastosta tohon Valitut -sarjaan kuuluvan Parempi myöhään kuin ei milloinkaan -nimisen opuksen englanniksi. Tosta Better never than late:sta tulee sitten mun projektini. Kirja kertoo sellasesta Jennasta, joka kuuluu koulussa "lahjakkaiden luokalle". Näillä lahjakkailla on joku kyky; ajatusten lukeminen, omasta tahdosta katoaminen, tavaroiden siirtely, ennustaminen yms. Jokasessa sarjan kirjassa kerrotaan siis yhden lahjakkaan näkökulmasta joku tarina. Sellanen kiva sarja, jos tykkää fantasiasta sekotettuna tavalliseen nuorten kirjaan, kannattaa lainata!



Lainasin myös yhen suosikkikirjoistani, Terhi Rannelan kirjoittaman Amsterdam, Anne F ja minä:n. Kirjassa 15v Kerttu eros tylysti tyttöystävästää tekstarilla ja lähtee sitten 'luksusmutsinsa' kanssa kaupunkilomalle Amsterdamiin. Kirja on tosi rento ja hauskaa luettavaa, ja päähenkilöön pystyy samaistuun tosi hyvin (tai ainakin mä pystyn).

Eilen olin tallilla kuvaamassa kaveriani Hannaa, kun se meni ratsastaan hoitsullaan Kirpulla. Kirppuhan on se sama, joka asui ennen Vahannassa tuntsarina, mutta myytiin joku kuukausi sitten Jutan tallille yksäriks. Ne kävi maastossa kävelemäs alkukäynnit, ja otettiin samalla parit syyskuvat. Maneesissa kunnon verkkojen jälkeen pidin Hannalle "tuntia". Se meinaa valitti Kirpun askellajien olevan ihan hirveet (vastalause: ne on ihanat, tosin niihin kyllä pitää eka tottua..!). Käskin sitä sit meneen ilman jalustimia pieniä pätkiä ravissa niin kauan, et pystyy ravaan pari kierrosta ihan ongelmitta. Ihme ja kumma kyl Hanna totteli, ja annoin sille "läksyks" mennä aina jonkin aikaa ilman jalkkareit joka kerta ku se ratsii Kirpulla :D Saa nähä meneekö, paras ois! ;)















Nähtiin muuten myös pari joutsenta, kuten kuvasta näkyy. Ne lensi just sopivasti pellon yli ku käveltiin siinä, oli sit pakko ottaa kuva. Kuvasin myös yhtä harmaata tallikissaa. Eka se pyöri koko ajan mun ympärillä, mut sit myöhemmin se väijy jotain (ehkä hiirtä?), joten päätin taas antaa kameralle tekemistä.
Toi mustavalkokuva on otettu paluumatkalta. Pysähdyttiin yhellä sillalla, ja otin pari kuvaa. Värillisessä versiossa näkyy taivaan ihanan pinkki väritys, mutta se on muuten niin huonolaatuinen, etten viitsiny laittaa sitä tänne..